Asuntokaupan sanakirja – termit, käsitteet ja sanasto
Koostimme asuntokaupan sanakirjan, josta löydät tärkeimmät termit, käsitteet ja sanaston. Asuntokauppaan liittyy tärkeitä termejä ja käsitteitä, jotka sekä myyjän että ostajan tulee tietää. Asuntokaupan sanakirjan avulla olet heti kartalla asuntokaupan alkumetreiltä lähtien. Varmistat, että kaikki asiakirjat ja kaupan ehdot on ymmärretty. Erityisesti ensikertalaisen on syytä olla tarkkana, sillä kiinteistöihin liittyvät säädökset ja termistö ovat vielä asunto-osakekauppaa monimutkaisempia. Asuntoon liittyvien asiakirjojen hankinta ja ostajalle toimittaminen ovat myyjän vastuulla, joten on syytä selvittää mitä erilaiset dokumentit tarkoittavat. Asunnon myyntiin liittyvät asiakirjat poikkeavat asunto-osakkeen kaupassa tarvittavista asiakirjoista ja tässä asuntokaupan sanakirja tulee avuksesi.
Asuntokaupan termit ja käsitteet
Ainesosa
Asemakaava
Asunto-osake
Asunto-osakeyhtiö
Asunto-osakeyhtiölaki
Emäkiinteistö
Energiatodistus
Ennakkomarkkinointi
Ennakkotarkastusvelvollisuus
Ensiasunnon ostaja
Erillistalo
Erityinen oikeus
Esisopimus kiinteistön kaupassa
Etuosto-oikeus
Halkominen
Hallinnanjakosopimus
Hallintaoikeus
Hankintameno-olettama
Hoitolaina
Hoitovastike
Huoneistoselitelmä
Isännöitsijäntodistus
Kaavaote
Kantakiinteistö
Kaupanvahvistaja
Kauppahinta
Kauppakirja
Kiinteistönvälittäjä
Kiinteistöosakeyhtiö (KOY)
Kiinteistörasite
Kiinteistörekisteri
Kiinteistörekisteriote
Kiinteistötietojärjestelmä (KTJ)
Kiinteistötunnus
Kunnossapitotarveselvitys
Kuntoarvio
Kuntotutkimus
Käsiraha
Käsirahasopimus
Käypä hinta
Käyttöoikeus
Lainhuuto
Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri
Lainhuutotodistus
Lisärakentaminen
Lohkokiinteistö
Lohkominen
Lunastuslauseke
Luovutusvoiton verotus
Maakuntakaava
Maanmittaustoimitus
Maantietoimitus
Maanvuokra
Maanvuokrasopimus
Myyntihinta
Myyntivoitto
Määräala
Määräosa
Oikeudellinen virhe
Osakasluettelo
Osake
Osakekirja
Osakeluettelo
Osakeryhmä
Osakesarja
Osaomistusasunto
Osaomistusyhtiö /osaomistusyhteisö
Ositus
Ostotarjous
Ostotoimeksianto
Panttikirja
Panttaussitoumus
Perustajaosakas
PTS
Rahoitusvastike (Pääomavastike)
Rakentamisvaihe
Rantakaava
Rasitustodistus
RS-järjestelmä
Salainen taloudellinen virhe
Salainen virhe (Piilevä virhe)
Selonottovelvollisuus
Sopimussakko
Taloudellinen virhe
Tarjouskauppa
Tarpeisto asunto-osakkeen kaupassa
Tarpeisto kiinteistön kaupassa
Tase
Tiedonantovelvollisuus
Tilinpäätösasiakirjat
Todistus vuokraoikeudesta
Tontinvuokravastike
Tontti
Turva-asiakirjat
Toimeksiantosopimus
Vakuusarvo
Varainsiirtovero
Varausmaksu
Velaton hinta
Vesijättö
Vuositarkastus
Yhteinen alue
Yhtiöjärjestys
Yhtiövastike
Yleinen alue
Yleiskaava
Ainesosa
Kiinteistöön katsotaan kuuluvaksi sen ainesosat ja tarpeisto, jollei muuta ole sovittu. Huomiota kiinnitetään esimerkiksi siihen, miten esite on liitetty kiinteistöön, ja siihen, onko esine kiinteistön pysyvän tavanomaisen käytön kannalta tarpeellinen. Kiinteistön keskeisimpiä ainesosia ovat rakennukset ja rakennelmat, maa-ainekset ja kasvit sekä puut ja pensaat. Lisäksi ainesosia ovat kiinteistön pysyvää käyttöä varten liitetyt esineet, kuten vesijohdot, puhelinpylväät, lipputanko, portti ja laituri.
Asemakaava
Asemakaavassa osoitetaan kunnan osa-alueen käyttö ja rakentamisen järjestäminen. Kunnan yleiskaava ohjaa asemakaavojen laadintaa. Asemakaava on maankäytön suunnittelussa eli kaavoituksessa yksityiskohtaisin kaava.
Asunto-osake
Asunto-osake on omistusosuus jostakin kiinteistöstä eli asunnon omistus perustuu asunto-osakkeiden omistamiseen. Kun ostat esimerkiksi kerrostaloasunnon, et siis fyysisesti omista asunnon seiniä ja lattioita, vaan omistat osakkeet, jotka oikeuttavat kyseisen asunnon hallintaan.
Asunto-osakeyhtiö
Asunto-osakeyhtiön eli taloyhtiön tarkoituksena on hallinnoida ja omistaa rakennus tai osia rakennuksesta, jonka yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on määritelty asuinhuoneistoiksi. Asunto-osakeyhtiöllä pitää olla hallitus, jonka tehtävänä on huolehtia kiinteistön ja rakennuksen pidon asianmukaisesta järjestämisestä. Asunto-osakkeiden määrä ja niihin liittyvä hallintaoikeus on merkitty osakekirjaan.
Asunto-osakeyhtiölaki (AOYL)
Asunto-osakeyhtiölaki on laki, jota sovelletaan kaikkiin osakeyhtiöihin, jotka täyttävät asunto-osakeyhtiön määritelmän. Asunto-osakeyhtiölaki on luettavissa tästä .
Emäkiinteistö
Lohkomisen kohteena oleva kiinteistö tai yhteinen alue.
Energiatodistus
Lain mukaan energiatodistus tarvitaan rakennuksen tai huoneiston myynnin tai vuokrauksen yhteydessä. Energiatodistuksen tarkoituksena on antaa kokonaiskuva rakennuksen energiatehokkuudesta ja siinä huomioidaan muun muassa rakennuksen eristys, ikkunat, ilmanvaihto ja lämmitys. Energiatodistus on pakollinen kaikille myytäville ja vuokrattaville kohteille, jotka on rakennettu vuoden 1980 jälkeen. Uudisrakennuksissa energiatodistus on osa energiaselvitystä, joka tulee laatia rakennusluvan haun yhteydessä.
Ennakkomarkkinointi
Jos suunnitteilla tai jo rakenteilla olevaa huoneistoa tarjotaan kuluttajien varattavaksi ehdoin, joista voi vetätyä varauksesta, puhutaan ennakkomarkkinoinnista. Asunnon tarjoaminen ei tällöin kuulu rakentamisvaiheen suojasäännösten piiriin. Ennakkomarkkinoinnilla kartoitetaan kysyntää etukäteen. Rakentaminen aloitetaan, kun riittävän suuri osa kohteista on varattu, mutta jos kohde ei herätä kiinnostusta rakentamista ei aloiteta lainkaan. Varauksen yhteydessä maksettu varausmaksu palautetaan, jos varaus perutaan tai jos kohteen rakentaminen peruuntuu. Kaupan syntyessä maksettu varausmaksu lasketaan osaksi maksettua kauppahintaa.
Ennakkotarkastusvelvollisuus
Ostajalle kuuluva velvollisuus tarkastaa asunto tai kiinteistö ennen kauppaa. Ostaja ei voi virheenä vedota seikkaan, josta hän on ollut tai hänen olisi tullut olla tietoinen ostopäätöstä tehdessään.
Ensiasunnon ostaja
Suomessa ensiasunnon ostajaksi katsotaan henkilö, joka
On kaupantekohetkellä 18–39-vuotias.
Omistaa kaupan jälkeen asunnosta 50 % tai enemmän.
Ostaa asunnon vakituiseksi asunnoksesi ja muuttaa siihen kuuden kuukauden kuluessa kaupanteosta.
Ei ole kaupantekohetkellä tai sitä ennen omistanut mistään asunto-osakkeesta tai asuinrakennuksesta 50 %:a tai enempää.
Ensiasunnon ostajan ei tarvitse maksaa asunnostaan varainsiirtoveroa ja hän voi saada verotuksessa asuntolainastaan tavallista suuremman korkovähennyksen. Lisätietoa ensiasunnon verotuksesta löydät Verohallinnon sivuilta .
Erillistalo
Erillistaloiksi kutsutaan samalla tontilla olevia erillisiä asuintaloja, joita hallitaan asunto-osakeyhtiömuotoisesti tai hallinnanjakosopimuksella.
Erityinen oikeus
Maanmittauslaitokseen voidaan kirjata henkilön tai kiinteistön hyväksi kiinteistöön perustettu erityinen oikeus. Erityisiä oikeuksia ovat ovat sopimukseen tai muuhun oikeustoimeen perustuva toisen omistamaa kiinteistöä koskeva vuokraoikeus tai muu käyttöoikeus, eläkeoikeus, metsänhakkuuoikeus sekä oikeus ottaa maa-aineksia tai kaivoskivennäisiä taikka muu näihin verrattava irrottamisoikeus. Erityistä oikeutta ei saa kirjata, jos se on pysyvä tai voimassa jonkin kiinteistön tai alueen hyväksi, tai jos se on perustettu kiinteistötoimituksessa tai muutoin viranomaisen päätöksellä.
Esisopimus kiinteistön kaupassa
Sopimus tulevasta kiinteistön kaupasta. Jotta esisopimus on sitova, se tulee tehdä maakaaren määrämuotovaatimusten mukaisesti.
Etuosto-oikeus
Laissa etuosto-oikeudella tarkoitetaan kunnan oikeutta lunastaa myyty kiinteistö. Etuosto-oikeuden käyttämisellä, sitten kun se on loppuun saatettu, kunnan katsotaan tulleen kaupantekohetkellä luovutuskirjassa ilmoitetun ostajan sijalle kaupassa sovituilla ehdoilla. Myyjä ei voi vedota sellaiseen kaupan ehtoon, josta hän ei kehotuksesta huolimatta ole ilmoittanut kunnalle, ja josta kunta päättäessään etuosto-oikeuden käyttämisestä ei muutoinkaan tiennyt. Kunnan asema kolmanteen henkilöön nähden on sama kuin ostajalla.
Halkominen
Halkominen on jakotoimitus, jolla puretaan kiinteistön yhteisomistus. Yhteisomistus on voinut syntyä esimerkiksi perinnönjaossa. Tila jaetaan osakkaiden kesken lainhuudoista ilmenevien osuuksien suhteessa. Halkomista voi hakea maanmittauslaitokselta kuka tahansa omistajista, jolla on lainhuuto tilan määräosaan.
Hallinnanjakosopimus
Jos samalla kiinteistöllä sijaitsee useampi rakennus tehdään rakennusten hallinnoinnista hallinnanjakosopimus, jossa määritellään, mikä osuus kiinteistöstä kuuluu kenellekin sekä mitä osia kiinteistöstä hallitaan yhdessä. Tyypillinen esimerkki on paritalo, jossa hallinnanjakosopimuksella sovitaan kummankin osapuolen asuntokohtaiset ja yhteiset vastuut.
Hallintaoikeus
Oikeus pitää esine tai sen osa sekä esimerkiksi kiinteistö tai sen osa hallussaan.
Hankintameno-olettama
Hankintameno-olettaman käyttämiseen on oikeus luonnollisella henkilöllä, kotimaisella kuolinpesällä ja yhteisetuudella. Hankintameno-olettamaa käytetään luovutusvoittoa laskettaessa todellisen hankintamenon ja voiton hankkimisesta aiheutuneiden menojen sijasta, jos se on verovelvolliselle edullisempi. Todelliseen hankintamenoon rinnastetaan perintö- ja lahjaverotuksessa käytetty verotusarvo, joka myös on vaihtoehtoinen hankintameno-olettaman kanssa. Voiton hankkimisesta aiheutuneet menot sisältyvät hankintameno-olettamana vähennettävään määrään, joten niitä ei saa vähentää hankintameno-olettaman lisäksi.
Hoitolaina
Hoitolaina on taloyhtiön pitkäaikainen laina, jolla rahoitetaan asunto-osakeyhtiömuotoisen kiinteistön vuosikorjausluonteisia hankkeita.